© 2016 by PIANC Finland 

PIANC

 

Lyhenne PIANC on säilytetty muuttumattomana, vaikka sen alkuperäinen nimi (Permanent International Association of Navigation Congresses) onkin muutettu muotoon The World Association for Waterborne Transport Infrastructure.

Järjestön toimialue on aikaa myöten huomattavasti monipuolistunut ja saanut uusia painopistealueita koskien nykyisin mm. rakenteiden ylläpitoa, ympäristöä, kuljetustaloutta, veneilyä ja erikseen vielä siirtymätalouden maita. Toiminta kattaa sekä merialueet että sisävedet.

Järjestön organisaatio ja sen toiminta


PIANC järjestää joka neljäs vuosi alan laajan kongressin. Järjestössä toimintaa johtavat puheenjohtaja (International President) ja pääsihteeri (Secretery General). Vuosikokous AGA (Annual General Assembly) on järjestön päättävä elin. AGAssa kunkin maan edustuskiintiön ja äänimäärän suuruus on riippuvainen maan jäsenmäärästä. Hallitusta vastaavana elimenä toimii Council, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja jonka muodostavat valtioiden päävaltuutetut sekä Executive Committee. Executive Committeen muodostavat järjestön puheenjohtaja, pääsihteeri, neljä varapresidenttiä sekä komissioiden puheenjohtajat. Se kokoontuu kolme kertaa vuodessa.

Järjestön sähköinen julkaisu ”Year book” (supistettu versio painettuna) ilmestyy kerran vuodessa ja on omistettu erityisesti ko. vuoden vuosikokouksen AGAn järjestävän maan asioiden esittelyyn. Uutiskirje ”Sailing Ahead” ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. PIANCilla on myös alueellista toimintaa. Tätä edustaa Pohjoismaiden välillä NordPIANC, jonka kokouksia järjestetään joka toinen vuosi.

Vuosien saatossa PIANC on tuottanut satamäärin erilaisia työryhmäraportteja. PIANCin raporteilla on käytännössä huomattava ohjaava vaikutus. Ne perustuvat maailmanlaajuiseen kokemustaustaan ja monessa maassa PIANCin ohjeita käytetäänkin normeihin rinnastettavina suunnitteluohjeina (vrt. Liikenneviraston Laivaväylien suunnitteluohjeet LO 29/2018).

Järjestö seuraa kansainvälisten sisarjärjestöjensä työtä ja tarpeen mukaan lähettää edustajansa näiden kokouksiin ym. tilaisuuksiin ja päinvastoin. Nuoria henkilöitä pyritään tukemaan ja kannustamaan järjestämällä nuorten henkilöiden vaihtoa, jakamalla vuosittain tunnustuspalkinto ansiokkaasta tutkimuksesta tai kirjoituksesta ja ottamalla nuoria mukaan työryhmiin varsinaisten jäsenten lisäksi. Suomi on omalta osaltaan toteuttanut nuorten henkilöiden vaihdon Belgian ja Englannin kanssa.

Komissioiden alaisina toimii työryhmiä, mikä onkin kaikkein tärkeimpiä osia järjestön toimintamuodoista. Työryhmät kehittävät alan toimintamenettelyjä, hakevat parhaita käytäntöjä ja laativat ohjeita ja suosituksia. Kukin maa voi ilmoittaa ehdokkaansa työryhmään oman halukkuutensa mukaisesti. Tavallisesti kukin maa on mukana niissä työryhmissä, joista uskoo olevan itselleen eniten hyödyllistä saatavaa tai joissa itsellä on eniten annettavaa.

Pysyvät tekniset komissiot 
 

  • InCom (Inland Navigation Commission)

  • MarCom (Maritime Navigation Commission

  • EnviCom (Environmental Commission

  • CoCom (International Cooperation Commission)

  • RecCom (Recreational Navigation Commission)

  • ProCom (Promotion Commission)

  • YP-Com (Young Persons Commission)

 

Työryhmät toimivat vapaaehtoispohjalta ja työryhmiin osallistuva taho vastaa itse työryhmätyöhön liittyvistä kustannuksistaan. Työryhmäaiheet voivat vaihdella laajoista yleisselvityksistä hyvinkin yksityiskohtaisiin aiheisiin, vaikkapa arktisen meriliikenteen kehittämisestä satamanostureihin tai sisävesien konttiliikenteestä ruoppausmassojen läjityksen ympäristövaikutuksiin.

PIANC on erinomainen maailmanlaajuinen yhteysverkosta alalla toimivien kesken. Yhteiseksi koettu organisaatio ja henkilökohtaiset kontaktit tekevät asioinnin ja tiedonvaihdon eri maiden kesken helpoksi ja nopeaksikin. Vastaava tiedonvaihto ei mitenkään olisi mahdollista normaalia virkatietä pitkin.

Suomi PIANCissa

Suomea kansallisena jäsenenä PIANCissa edustaa Väylävirasto. Väyläviraston nimeämänä Suomen päävaltuutettuna PIANCissa on Esa Sirkiä.

Suomi on perinteisesti osallistunut aktiivisesti PIANCin toimintaan. Suomi on totaalisesti riippuvainen merikuljetuksista. Kun Suomella on erittäin laaja väylä- ja satamaverkosto ja samalla maailman vaikeimmat väylä- ja vesiliikenneolosuhteet, on ymmärrettävää, että kaikki kehitys ja ideat, joita tästä kansainvälisestä toiminnasta on saatavissa, moninkertaistuvat meillä hyötynä. Suomella on vastaavasti ollut paljon myös annettavaa PIANCin työhön, mm. väylänsuunnittelussa, automaatio- ja kaukokäyttöasioissa, kanavatekniikassa ja talviliikenteessä.

Erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun kansainvälisyys kaiken kaikkiaankin on lisääntynyt, Suomi on ollut varsin aktiivinen PIANCin toiminnassa. Vuosittain on ollut meneillään useita työryhmiä, joissa Suomi on ollut edustettuina. Aika paljolti työpanos on tullut juuri Merenkulkulaitoksen puolelta, mutta myös tiettyjen yritysten, satamien sekä VTT:n taholla on ollut kiitettävää aktiivisuutta. On tietenkin ymmärrettävää, että pienehköt suomalaiset yritykset tai laitokset kokevat työryhmä- tai komissiojäsenyyden liian suurena panostuksena.

Aikaisemmin Suomi on ollut mukana erityisesti niissä työryhmissä, jotka ovat käsitelleet mm. väylien suunnittelua ja mitoitusta, alusten nopeuspainumaa squatia, sulkujen ja siltojen automatisointia sekä alusten ja väylien standardisointia ja luokitusta.

> Suomen kansallisen osaston esittely